Lähes 400 000 suomalaista menettää työnsä roboteille

Hui kauhistus …. eihän tätä saa sanoa ääneen :O ….. tosin jokainen joka vähääkään on seurannut teknologian kehitystä, on ymmärtänyt asian jo ajat sitten. :)

Lähde: http://netpaper.lonnberg.fi/tem/tyopoliittinen_aikakauskirja_1_2018/mobile/index.html#p=17

Lainaus IltaLehden kirjoituksesta:

Jopa 15 prosenttia suomalaisten työpaikoista korvautuu automaatiolla, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön työpoliittisesta aikakauskirjasta.

Tämä tarkoittaa sitä, että robotti tekee vuoteen 2030 mennessä jopa 375 000 suomalaisen työt.

https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/201803242200835181

Verkkopankkiuudistus

Syyskuussa 2019 astuva uusi maksupalveludirektiivin toteutus vaikuttaa melko epäilyttävältä toteutuksensa suhteen – on nimittäin melko kummallista jos pankin asiakkaat pakotetaan ostamaan älypuhelin ja tekemään google-tili vain sen vuoksi, että jatkossa voisi asioida verkkopankissa ja käyttää muita verkossa olevia palveluita. Onneksi järki kuitenkin todennäköisesti voittaa, ja asioinnin voinee suorittaa melkein kuten ennenkin perinteisiä avainlukulistoja käyttämällä.

Tunnuslukulistaa saa käyttää jatkossakin

Kolme vaatimusta, kaksi on täytettävä
Aloitetaan kuitenkin perusteista. Maksupalveludirektiivi edellyttää henkilön vahvaa tunnistamista. Se tarkoittaa menettelyä, joka täyttää vähintään kaksi kolmesta edellytyksestä:

1. Jotain, jonka vain käyttäjä tietää. (Salasana tai PIN-koodi)
2. Jotain, joka vain käyttäjällä on hallussaan. (Avainlukusovellus tai laite)
3. Maksupalvelun käyttäjän yksilöivä ominaisuus. (Sormenjälki, kasvontunnistus)

Perinteisen avainlukulistan ongelma on kohta kaksi. Koska avainlukulista on kenen tahansa kopioitavissa, se ei ole vain käyttäjänsä hallussa.

Yksinkertaisin tapa toteuttaa Fivan tarkoittama “vahvistuselementti” lienee tekstiviesti. Avainlukulistan käyttäjä syöttää tunnuslukunsa verkkopankkiin vanhaan tapaan – ja odottaa sen jälkeen puhelimeen saapuvaa vahvistusviestiä.

Näin puhelimesta tulee listan kohdan kaksi mukainen esine. Eli jotain, joka vain käyttäjällä on hallussaan. Maksutapahtuma etenee, kun käyttäjä syöttää puhelimeen saapuvan koodin selaimeen.

Fivan linjaus ei ole yllättävä. Tekstiviestimahdollisuudesta on jo aiemmin tiedottanut esimerkiksi Osuuspankki.

Pankit ovat kehittäneet näppärämpiäkin maksusovelluksia vahvan tunnistautumisen toteuttamiseksi. Finanssivalvonnan linjaus on kuitenkin ehdottomasti hyvä uutinen niille, jotka eivät käytä älypuhelinta.

Jurakausi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jurakausi

Ilmasto
Maapallolla vallitsi jurakaudella lämmin ilmasto. Jäätiköitä ei ollut missään. Kauden alkupuolella oli jonkun verran triaskautta viileämpää ja kosteampaa. Ilmasto lämpeni kauden loppua kohti. Kauden keskivaiheille oli selvästi nykyistä lämpimämpää. Kaudella jatkui se tilanne, jossa päiväntasaajaseuduilla oli aavikoita, mutta hajoavan Pangean itäosissa oli jurakauden alkupuolella jo laajoja trooppisia metsiä.[7] Aavikkovyöhykkeen reunalla oli joko kesä- tai talvisateiden alueita. Kauden lopulla viileänlauhkeaa oli vain 50 leveysasteesta pohjoiseen olevien mantereiden sisäosissa.[8] Noin 190 miljoonaa vuotta sitten jurakauden alkupuolella Maan ilmakehässä oli happea noin 15 %. Jurakaudella ilmakehän happipitoisuus nousi pitkästä aikaa. Noin 180 miljoonaa vuotta sitten happea oli 22 % ja hiilidioksidia noin 0,35 %[9]. Noin 165 miljoonaa vuotta sitten hiilidioksidia oli nykyiseen verrattuna nelinkertainen määrä, mikä putosi myöhemmin hieman, ja 150 miljoonaa vuotta sitten hiilidioksidia oli kolminkertainen määrä nykyiseen verrattuna.

Kevytyrittäjän riskitekiöitä

Kevytyrittämistä mainostetaan turvallisena polkuna yrittäjyyteen, mutta käytännössä kevytyrittämiseen liittyy monia vaaratekiöitä, joista seuraavassa muutamia.

– jos olet työtön ja alat kevytyrittäjäksi, niin sinut tulkitaan automaattisesti oikeaksi yrittäjäksi jos käytössäsi Y-tunnus, joten esimerkiksi OP-kevytyrittäjyys tarkoittaa käytännössä automaattisesti päivärahaoikeuden menetyksen, vaikka sinulla ei olisi lainkaan työtä tai tuloja.

– työskentelet yhtäjaksoisesti yli kaksi viikkoa, jonka jälkeen TE-toimisto tulkitsee sinut yrittäjäksi.

– ostat palveluita joltain toiselta kevytyrittäjältä, jonka seurauksena TE-toimisto katsoo toisen kevytyrittäjän sinun alihankkijaksi ja sinut työnantajaksi.

– asut sellaisessa maakunnassa, jossa TE-keskuksen työntekijät eivät tunne lainsäädäntöä, ja TE-keskuksen päätökset voivat olla aivan mielivaltaisia, joista periaatteessa ei voi valittaa, mutta jos päätös on räikeästi lainvastainen, niin kanava valitukselle kyllä löytyy.

Kaiken kaikkiaan kevytyrittäminen ideana on ihan hyvä, mutta käytännössä edellä mainitut seikat tekevät kevytyrittämisestä niin vaarallista touhua, että se ei sovi sellaiselle ihmiselle, joka haluaa välttää stressiä. Monen kevytyrittäjän elämä on myös romahtanut kevytyrittämisen seurauksena.

Eräs toinen tarina havumetsien maasta: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kela-pyysi-tuomas-murajaa-kirjoittamaan-kolumnin-tyottomyydesta-ja-meinaa-nyt-sen-takia-perua-tyottomyystuen-tama-on-sietamatonta/7383052#gs.8n249i

Kela tilasi helsinkiläiseltä Tuomas Murajalta tekstin pätkätyöläisen ja työttömän arjesta Sosiaalivakuutus-lehteensä. Kela pohtii nyt, onko toimittaja oikeutettu työttömyystukeen tekstistä maksetun palkkion takia. Hän on hakenut tukea ennen palkkion maksamista vailla työtä ollessaan.