Verkkopankkiuudistus

Syyskuussa 2019 astuva uusi maksupalveludirektiivin toteutus vaikuttaa melko epäilyttävältä toteutuksensa suhteen – on nimittäin melko kummallista jos pankin asiakkaat pakotetaan ostamaan älypuhelin ja tekemään google-tili vain sen vuoksi, että jatkossa voisi asioida verkkopankissa ja käyttää muita verkossa olevia palveluita. Onneksi järki kuitenkin todennäköisesti voittaa, ja asioinnin voinee suorittaa melkein kuten ennenkin perinteisiä avainlukulistoja käyttämällä.

Tunnuslukulistaa saa käyttää jatkossakin

Kolme vaatimusta, kaksi on täytettävä
Aloitetaan kuitenkin perusteista. Maksupalveludirektiivi edellyttää henkilön vahvaa tunnistamista. Se tarkoittaa menettelyä, joka täyttää vähintään kaksi kolmesta edellytyksestä:

1. Jotain, jonka vain käyttäjä tietää. (Salasana tai PIN-koodi)
2. Jotain, joka vain käyttäjällä on hallussaan. (Avainlukusovellus tai laite)
3. Maksupalvelun käyttäjän yksilöivä ominaisuus. (Sormenjälki, kasvontunnistus)

Perinteisen avainlukulistan ongelma on kohta kaksi. Koska avainlukulista on kenen tahansa kopioitavissa, se ei ole vain käyttäjänsä hallussa.

Yksinkertaisin tapa toteuttaa Fivan tarkoittama “vahvistuselementti” lienee tekstiviesti. Avainlukulistan käyttäjä syöttää tunnuslukunsa verkkopankkiin vanhaan tapaan – ja odottaa sen jälkeen puhelimeen saapuvaa vahvistusviestiä.

Näin puhelimesta tulee listan kohdan kaksi mukainen esine. Eli jotain, joka vain käyttäjällä on hallussaan. Maksutapahtuma etenee, kun käyttäjä syöttää puhelimeen saapuvan koodin selaimeen.

Fivan linjaus ei ole yllättävä. Tekstiviestimahdollisuudesta on jo aiemmin tiedottanut esimerkiksi Osuuspankki.

Pankit ovat kehittäneet näppärämpiäkin maksusovelluksia vahvan tunnistautumisen toteuttamiseksi. Finanssivalvonnan linjaus on kuitenkin ehdottomasti hyvä uutinen niille, jotka eivät käytä älypuhelinta.

Jurakausi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jurakausi

Ilmasto
Maapallolla vallitsi jurakaudella lämmin ilmasto. Jäätiköitä ei ollut missään. Kauden alkupuolella oli jonkun verran triaskautta viileämpää ja kosteampaa. Ilmasto lämpeni kauden loppua kohti. Kauden keskivaiheille oli selvästi nykyistä lämpimämpää. Kaudella jatkui se tilanne, jossa päiväntasaajaseuduilla oli aavikoita, mutta hajoavan Pangean itäosissa oli jurakauden alkupuolella jo laajoja trooppisia metsiä.[7] Aavikkovyöhykkeen reunalla oli joko kesä- tai talvisateiden alueita. Kauden lopulla viileänlauhkeaa oli vain 50 leveysasteesta pohjoiseen olevien mantereiden sisäosissa.[8] Noin 190 miljoonaa vuotta sitten jurakauden alkupuolella Maan ilmakehässä oli happea noin 15 %. Jurakaudella ilmakehän happipitoisuus nousi pitkästä aikaa. Noin 180 miljoonaa vuotta sitten happea oli 22 % ja hiilidioksidia noin 0,35 %[9]. Noin 165 miljoonaa vuotta sitten hiilidioksidia oli nykyiseen verrattuna nelinkertainen määrä, mikä putosi myöhemmin hieman, ja 150 miljoonaa vuotta sitten hiilidioksidia oli kolminkertainen määrä nykyiseen verrattuna.

Kevytyrittäjän riskitekiöitä

Kevytyrittämistä mainostetaan turvallisena polkuna yrittäjyyteen, mutta käytännössä kevytyrittämiseen liittyy monia vaaratekiöitä, joista seuraavassa muutamia.

– jos olet työtön ja alat kevytyrittäjäksi, niin sinut tulkitaan automaattisesti oikeaksi yrittäjäksi jos käytössäsi Y-tunnus, joten esimerkiksi OP-kevytyrittäjyys tarkoittaa käytännössä automaattisesti päivärahaoikeuden menetyksen, vaikka sinulla ei olisi lainkaan työtä tai tuloja.

– työskentelet yhtäjaksoisesti yli kaksi viikkoa, jonka jälkeen TE-toimisto tulkitsee sinut yrittäjäksi.

– ostat palveluita joltain toiselta kevytyrittäjältä, jonka seurauksena TE-toimisto katsoo toisen kevytyrittäjän sinun alihankkijaksi ja sinut työnantajaksi.

– asut sellaisessa maakunnassa, jossa TE-keskuksen työntekijät eivät tunne lainsäädäntöä, ja TE-keskuksen päätökset voivat olla aivan mielivaltaisia, joista periaatteessa ei voi valittaa, mutta jos päätös on räikeästi lainvastainen, niin kanava valitukselle kyllä löytyy.

Kaiken kaikkiaan kevytyrittäminen ideana on ihan hyvä, mutta käytännössä edellä mainitut seikat tekevät kevytyrittämisestä niin vaarallista touhua, että se ei sovi sellaiselle ihmiselle, joka haluaa välttää stressiä. Monen kevytyrittäjän elämä on myös romahtanut kevytyrittämisen seurauksena.

Eräs toinen tarina havumetsien maasta: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kela-pyysi-tuomas-murajaa-kirjoittamaan-kolumnin-tyottomyydesta-ja-meinaa-nyt-sen-takia-perua-tyottomyystuen-tama-on-sietamatonta/7383052#gs.8n249i

Kela tilasi helsinkiläiseltä Tuomas Murajalta tekstin pätkätyöläisen ja työttömän arjesta Sosiaalivakuutus-lehteensä. Kela pohtii nyt, onko toimittaja oikeutettu työttömyystukeen tekstistä maksetun palkkion takia. Hän on hakenut tukea ennen palkkion maksamista vailla työtä ollessaan.

Kevytyrittäjyyden aloittaminen työttömänä

Tietenkin esimerkiksi Kainuussa laki on ilmeisesti erilainen, mutta muissa maakunnissa käytetään seuraavaa lain tulkintaa:

https://tuki.ukko.fi/hc/fi/articles/115000011365-Olen-työttömänä-Katkeaako-työttömyyskorvaukseni-jos-teen-satunnaisia-laskutettavia-töitä-UKKO-fi-palvelun-kautta-

Vuoden 2018 alusta voimaan tuli lakimuutos, jonka myötä työttömänä aloitetun yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta ei arvioida neljän ensimmäisen kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta.

Työttömällä työnhakijalla on tältä ajalta oikeus työttömyysetuuteen. Jos tältä ajalta saa tuloja yritystoimintansa kautta, maksetaan työttömyysetuutta Kelan mukaan soviteltuna.

Neljän kuukauden jälkeen yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta arvioidaan TE-toimiston toimesta. Jos yritystoiminta arvioidaan sivutoimiseksi, mahdollisuus työttömyysetuuteen säilyy. Jos taas yritystoimintasi arvioidaan päätoimiseksi, oikeutesi työttömyysetuuteen päättyy.

Ratkaisevaa pää- tai sivutoimisuuden arvioinnissa on käyttämäsi työmäärä, ei saamasi tulot. Ensimmäisen neljän kuukauden päätyttyä, tehtävässä arvioinnissa ”hyödynnetään tietoa yritystoimintasi todellisesta työmäärästä neljän ensimmäisen kuukauden ajalta”.

Lyhytkestoinen kevytyrittäjyys

Vuoden 2017 alusta voimaan tuli uusi termi “lyhytkestoinen yrittäjyys”, joka mahdollistaa sen, että alle kaksi viikkoa kestävästä yritystoiminnasta tai yrittäjämäisestä työstä ei tarvitse ilmoittaa TE-toimistolle, vaikka tehty työ olisi päätoimista. Käytännössä kuitenkin Kela vaatii ainakin toistaiseksi TE-toimistolta selvitystä myös lyhytkestoisesta yrittäjämäisesti tehdystä työstä.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79079/TEMrap_40_2016_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y