Näin testaat mikrofonin toiminnan TEAMS:issa

MS TEAMSissa ei ole mikrofonin testausominaisuutta, mutta mikrofonia voi testata puheentunnistuksella.

Ensin sinun on kirjauduttava sisään MS TEAMSiin.

Kirjautumisosoite löytyy osoitteesta

https://teams.live.com/

Sinun on sallittava mikrofoni ja kamera, jos haluat testata niitä.

TEAMSissa

valitse lisää vaihtoehtoja kolmella pisteellä

kieli ja puhe

kirjoita reaaliajassa

puhu

Tulostimen asennus FreeBSD käyttöjärjestelmässä

1. Asenna seuraavat paketit

cups cups-filters system-config-printer

=================================

2.Luo hakemisto tiedostojen tallentamiseen tulostuksen aikana (tietysti root-käyttäjänä)

mkdir -p /var/spool/lpd/lp
chown username_here:cups /var/spool/lpd/lp
chmod 770 /var/spool/lpd/lp

Pääkäyttäjänä luo /etc/printcap seuraavalla sisällöllä

lp:\
lp=/dev/unlpt0:\
sh:\
mx#0:\
sd=/var/spool/lpd/lp:\
lf=/var/log/lpd-errs:

====================================

3. Muokkaa /etc/devfs.rules tiedostoa

[system=10]
add path 'unlpt*' mode 0660 group cups
add path 'ulpt*' mode 0660 group cups
add path 'lpt*' mode 0660 group cups
add path 'usb/*' mode 0660 group cups
add path 'unlpt*' mode 0660 group username_here
add path 'ulpt*' mode 0660 group username_here
add path 'lpt*' mode 0660 group username_here
add path 'usb/*' mode 0660 group username_here

======================================

4. Lisää tiedostoon /etc/rc.conf rivit

cupsd_enable="YES"
devfs_system_ruleset="system"
lpd_enable="YES"

=======================================

5. Käynnistä uudelleen devfs ja cups

service devfs restart
service cupsd restart
service lpd start

========================================

6. Avaa system-config-printer and ja lisää tulostin

========================================

Toinen tapa selaimen kautta

http://localhost:631/admin

Videolla asennettu tulostin

https://www.openprinting.org/printer/Brother/Brother-HL-1250

FreeBSD ja linux dual boot legacy bios tietokoneessa

1. Asenna FreeBSD käyttäen UFS tiedostojärjestelmää

2. Asenna linux tai vaihtoehtoisesti asenna linuxin grub pääkäynnistyslohkoon (mbr, eli master boot record)

3. Muokkaa /etc/grub.d/40_custom tiedostoa

sudo nano /etc/grub.d/40_custom

…. lisää rivit (jos FreeBSD on osiolla sda1)

menuentry "FreeBSD boot loader "{
set root="hd0,1"
kfreebsd /boot/loader
}

4. Päivitä grub

sudo update-grub

Varoitus!

FreeBSD on melko herkkä laitteiston suhteen, joten älä asenna sitä jos epäilet laitteistosi toimivuutta. Esimerkiksi eräässä HP DV7 läppärissä FreeBSD:n asennus aiheuttaa sen, että käynnistys pysähtyy biosin laitetarkastukseen, josta ei pääse eroon muuten kuin ottamalla kiintolevy pois ja poistamalla FreeBSD:n käynnistystiedostot kiintolevyltä. Syynä toisin voi olla myös muistivuoto, eli vialliset muistikammat.

Muokkaus 6.7.2025: Muistikampa oli viallinen DV7 läppärissä, ja muistikamman vaihdon jälkeen kone toimii hienosti sekä linuxeilla, että FreeBSD käyttöjärjestelmällä. Sellainen huomio, että jotkin koneet vaativat GPT-osiotaulukon ja UFS osion FreeBSD:lle, jotta dual boot onnistuu. Linux käynnistää sitten käyttöjärjestelmät bios_grub osion kautta.

Vaihtoehtoinen tapa saada FreeBSD linuxin grubin kautta on käyttää ketjulataajaa.

https://puolanka.info/goto/freebsd-dual-boot-with-linux-on-legacy-bios-computer/

Saappaanheitto

Saappaanheitto on tekniikkalaji, jossa täysin harjoittelematonkin ihminen voi saavuttaa melko hyviä tuloksia. Kuitenkin jos haluaa oikeasti heittää saapasta pitkälle, niin sitten myös heittäjän fysiikan täytyy olla kunnossa.

Hyvä heitto perustuu oikea-aikaiseen ajoitukseen, ja heitto alkaa oikeasti jaloista ja keskivartalosta, ja käsi toimii vain linkona, joka välittää voiman heittovälineeseen.

Korona lisää hermostoperäisiä sairauksia

Vaikka Covid-19 taudin sairastaisi lievänä, niin silti elimistössä voi olla vikaa, jotka johtuvat erilaisista verihyytymissä elimissä.

https://yle.fi/uutiset/3-11872278

Yksi kolmesta covid-19-tautiin sairastuneista kärsii mielenterveyshäiriöistä tai neurologisista ongelmista kuusi kuukautta sairastamisen jälkeen.

Tämä käy ilmi tähän mennessä laajimmasta aiheesta tehdystä tutkimuksesta. Oxfordin yliopiston tekemässä tutkimuksessa selvitettiin yli 230 000 koronaan sairastuneen yhdysvaltalaisen terveydentilaa.

The Lancet Psychiatry -lehdessä(siirryt toiseen palveluun) julkaistun tutkimuksen mukaan koronan sairastaneilla on merkittävästi suurempi riski kärsiä aivojen toimintaan liittyvistä häiriöistä verrattuna tyypillisistä hengityssairauksista kärsiviin.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/0ee3b851-4e5d-415f-ac43-ff8327ede6b9

Jopa kolmasosalla koronapotilaista pitkäkestoisia ongelmia aivoissa – ”Virus pääsee aivoihin ja aiheuttaa suoria vaurioita”

https://yle.fi/uutiset/3-11840257

Aivotkaan eivät ole suojassa koronavirukselta. Tutkimusten mukaan virus pystyy tunkeutumaan aivoihin esimerkiksi ohittamalla aivoja suojaavan veri-aivoesteen.

Elävällä ihmisellä ei ole pystytty tutkimaan viruksia aivosoluista, mutta koronaviruksen on todettu soluviljelykokeissa aiheuttavan muutoksia muun muassa hermosoluissa ja aivojen tukisoluissa astrosyyteissä.

Koronavirusta selvittäneissä tutkimuksissa on aiemmin havaittu, että koronavirus on vähentänyt muun muassa hermosoluissa olevien synapsiproteiinien määrää ja muuttanut hermosolujen rakennetta esimerkiksi lyhentämällä niiden ulokkeita. Virus on voinut aiheuttaa myös hermosolujen kuolemia.

Jos proteiineja on vähemmän, hermosolujen keskinäinen viestintä ei toimi kunnolla. Myös solujen heikko haaroittuminen vaikeuttaa solujen kytkeytymistä toisiinsa. Tutkimuksissa havaittiin muutoksia myös aivojen tukisoluissa.