1. Asenna FreeBSD käyttäen UFS tiedostojärjestelmää
2. Asenna linux tai vaihtoehtoisesti asenna linuxin grub pääkäynnistyslohkoon (mbr, eli master boot record)
3. Muokkaa /etc/grub.d/40_custom tiedostoa
sudo nano /etc/grub.d/40_custom
…. lisää rivit (jos FreeBSD on osiolla sda1)
menuentry "FreeBSD boot loader "{
set root="hd0,1"
kfreebsd /boot/loader
}
4. Päivitä grub
sudo update-grub
Varoitus!
FreeBSD on melko herkkä laitteiston suhteen, joten älä asenna sitä jos epäilet laitteistosi toimivuutta. Esimerkiksi eräässä HP DV7 läppärissä FreeBSD:n asennus aiheuttaa sen, että käynnistys pysähtyy biosin laitetarkastukseen, josta ei pääse eroon muuten kuin ottamalla kiintolevy pois ja poistamalla FreeBSD:n käynnistystiedostot kiintolevyltä. Syynä toisin voi olla myös muistivuoto, eli vialliset muistikammat.
Muokkaus 6.7.2025: Muistikampa oli viallinen DV7 läppärissä, ja muistikamman vaihdon jälkeen kone toimii hienosti sekä linuxeilla, että FreeBSD käyttöjärjestelmällä. Sellainen huomio, että jotkin koneet vaativat GPT-osiotaulukon ja UFS osion FreeBSD:lle, jotta dual boot onnistuu. Linux käynnistää sitten käyttöjärjestelmät bios_grub osion kautta.
Vaihtoehtoinen tapa saada FreeBSD linuxin grubin kautta on käyttää ketjulataajaa.
Saappaanheitto on tekniikkalaji, jossa täysin harjoittelematonkin ihminen voi saavuttaa melko hyviä tuloksia. Kuitenkin jos haluaa oikeasti heittää saapasta pitkälle, niin sitten myös heittäjän fysiikan täytyy olla kunnossa.
Hyvä heitto perustuu oikea-aikaiseen ajoitukseen, ja heitto alkaa oikeasti jaloista ja keskivartalosta, ja käsi toimii vain linkona, joka välittää voiman heittovälineeseen.
Yksi kolmesta covid-19-tautiin sairastuneista kärsii mielenterveyshäiriöistä tai neurologisista ongelmista kuusi kuukautta sairastamisen jälkeen.
Tämä käy ilmi tähän mennessä laajimmasta aiheesta tehdystä tutkimuksesta. Oxfordin yliopiston tekemässä tutkimuksessa selvitettiin yli 230 000 koronaan sairastuneen yhdysvaltalaisen terveydentilaa.
The Lancet Psychiatry -lehdessä(siirryt toiseen palveluun) julkaistun tutkimuksen mukaan koronan sairastaneilla on merkittävästi suurempi riski kärsiä aivojen toimintaan liittyvistä häiriöistä verrattuna tyypillisistä hengityssairauksista kärsiviin.
Aivotkaan eivät ole suojassa koronavirukselta. Tutkimusten mukaan virus pystyy tunkeutumaan aivoihin esimerkiksi ohittamalla aivoja suojaavan veri-aivoesteen.
Elävällä ihmisellä ei ole pystytty tutkimaan viruksia aivosoluista, mutta koronaviruksen on todettu soluviljelykokeissa aiheuttavan muutoksia muun muassa hermosoluissa ja aivojen tukisoluissa astrosyyteissä.
Koronavirusta selvittäneissä tutkimuksissa on aiemmin havaittu, että koronavirus on vähentänyt muun muassa hermosoluissa olevien synapsiproteiinien määrää ja muuttanut hermosolujen rakennetta esimerkiksi lyhentämällä niiden ulokkeita. Virus on voinut aiheuttaa myös hermosolujen kuolemia.
Jos proteiineja on vähemmän, hermosolujen keskinäinen viestintä ei toimi kunnolla. Myös solujen heikko haaroittuminen vaikeuttaa solujen kytkeytymistä toisiinsa. Tutkimuksissa havaittiin muutoksia myös aivojen tukisoluissa.